Kirjahyllyä tonkiessani huomasin pitkästä aikaa omistavani useita aiheeseen liittyviä teoksia. Suurin osa on ostettu kymmenen vuotta sitten, joilloin Everest Base Camp-vaellus oli tosissaan suunnitelmissa. Silloin ostin myös Lonely Planetin Nepalin, joka on jo pari vuotta sitten päässyt käymään Vuorilla, ennen omistajaansa. Nyt kun kaivoin kirjan esille sukulaismiehen Nepalinvierailun jäljiltä, löytyi sen välistä mielenkiintoisia asioita. Esimerkiksi sen ihmisen käyntikortin, joka on avuliaasti järjestänyt minulle harjoittelupaikat!
Mukana on myös kahden lähetystyöntekijän tarinat, jotka ovat kovasti inspiroineet. Nepal avautui ulkomaisille varsinaisesti vasta 60-luvulla, vaikka Mannerheimkin kävi joskus metsästysreissulla siellä vuosikymmeniä aiemmin. Erityisesti Kirsti Kormun elämästä kertova Bungmatin sister-kirja aiheutti heti kartan esiin penkomisen: ehkäpä minulla on mahdollisuus tehdä tuohon Kathmandun eteläpuolella sijaitsevaan kylään kävelyretki joku päivä.
Edmund Hillaryn kirjasta olen erityisen ylpeä. Löysin sen joskus kirpputorilta eurolla. Kirja on julkaistu suomeksi kaksi vuotta Everestin ensimmäisen valloituksen jälkeen, ja on ensimmäinen painos. Komeat paperikannet. Hillary ei kyllä ollut kirjailija, mutta onnistuu silti kuvaamaan seikkailun mukaansa tempaavasti.
Tänä jouluna pukki toi tuon Lonely Planetin Nepali-sanakirjan, johon innolla tartuin aattoiltana. Saa nähdä, opinko muuta kuin namasten, sen verran vaikealta kieli luettuna vaikuttaa. Jospa edes muutaman lauseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lämmin kiitos kommentistasi!